Halloween, samhain tai kekri - sadonkorjuuta ja kestejä kuolleiden kanssa

Halloween, samhain tai kekri - sadonkorjuuta ja kestejä kuolleiden kanssa

Tiesitkö, että nykyisen kaupallisen Halloween-juhlan lisäksi loka-marraskuun vaihteeseen mahtuu myös muita syysjuhlia? Syyskauden juhlien perusta on monessa kulttuurissa sadonkorjuussa ja satokauden päättymisessä sekä vainajien muistamisessa. Alla tietoiskut syksyn karmivimman viikonlopun juhlista.

Halloween on nykyaikana se tunnetuin syksyyn kuuluva juhla, jossa kaiverramme kurpitsoja, juhlimme naamiaisten muodossa ja katsomme kauhuelokuvia. Alun perin All Hallow’s Eve eli kaikkien pyhimysten aatto on puhekielessä muotoutunut halloweeniksi.

Oikeustosiseikoista ja väittämistaakasta

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan oikeustosiseikkoja ja väittämistaakkaa koskevaa doktriinia erityisesti korkeimman oikeuden oikeuskäytännön valossa. Jaottelua väittämistaakan piiriin kuuluviin oikeustosiseikkoihin ja tuomioistuimen viran puolesta soveltamiin oikeussääntöihin on pidetty usein rajanvedon osalta ongelmattomana ja näin tyypillisissä tapauksissa yleensä onkin. Korkeimman oikeuden käytännössä on kuitenkin löydettävissä ratkaisuja, joissa rajan voidaan vähintään katsoa hämärtyvän, jollei kokonaisuudessaan katoavan.

Oikeustosiseikkoja ja väittämistaakkaa koskevat komplikaatiot ovat sinänsä havaittavissa tarkasteltaessa ratkaisuja suhteellisen teoreettisella tasolla. Kuten jäljempänä ilmenee, erottelun eksaktilla paikantumisella yksittäisessä asiassa voi kuitenkin olla varsin merkittäviä konkreettisia seurauksia annettavan ratkaisun suhteen. Toisin sanoen tuomioistuimen ratkaisu voi joissain tapauksissa perustua yksinomaan siihen, millaisen sisällön oikeustosiseikan käsitteelle ja siten väittämistaakalle tuomioistuin kussakin yksittäisessä asiassa antaa. Asian luonteesta johtuen tarkastelu kohdistuu puhtaasti dispositiivisissa riita-asioissa annettuihin ratkaisuihin.

Työnantajan liikesalaisuuksien suojasta työsuhteen päättymisen jälkeen

Työntekijän työsuhteen kestäessä työntekijä on työsopimuslain 3 luvun 3 §:n nojalla suoraan lain nojalla kielletty harjoittamasta kilpailevaa toimintaa. Työsuhteen aikana työntekijältä on vastaavasti kielletty työnantajan liikesalaisuuksien ilmaiseminen lain 3 luvun 4 §:n nojalla.

Työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijä voi rikoslain 30 luvun 5 §:n nojalla olla vastuuvelvollinen liikesalaisuuksien oikeudettomasta käytöstä tai ilmaisemisesta kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä lukien. Lähtökohtaisesti oikeudetonta on kaiken työnantajan liikesalaisuudeksi luokiteltavan tiedon ilmaiseminen riippumatta siitä, onko työntekijä alun perin ollut oikeutettu saamaan tiedon haltuunsa. Ainoastaan liikesalaisuuden haltija voi määrätä tiedon luovuttamisesta kolmannelle.

Työoikeudellinen edullisemmuussääntö ratkaisun KKO 2022:45 valossa

Edullisemmuussääntö työoikeudellisena periaatteena

Työoikeudellinen edullisemmuussääntö on mahdollista määritellä esimerkiksi seuraavalla tavalla: 

jos etusijajärjestyksen mukaan samasta asiasta on työsuhteessa pätevästi voimassa erisisältöisiä säännöksiä (normeja), ei valita näistä noudatettavaksi hierarkiassa korkeimmalla sijalla olevaa normia vaan se, joka johtaa työntekijälle edullisimpaan lopputulokseen. (Kairinen et al. Työoikeus. Alma Talent. Helsinki 2018. s. 97) 

Autokaupan purkaminen tiedonantovirheen seuraamuksena

Autokauppaa tehtäessä on tärkeää, että myyjä antaa totuudenmukaisesti auton käyttöön vaikuttavat ja muutoin auton ominaisuuksia koskevat tiedot. Kun autoliike myy auton kuluttajalle, sovelletaan kauppaan kuluttajansuojalain säännöksiä tavaran kaupasta.

Kuluttajansuojalain mukaan tavaran tulee vastata niitä tietoja tavaran ominaisuuksista tai käytöstä, jotka ostajalle on annettu tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa. Jos tavara ei vastaa annettuja tietoja, myyjä voi vapautua virhevastuusta vain, jos hän osoittaa, että hän ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä annetuista tiedoista. Vapautuminen on mahdollista vaihtoehtoisesti osoittamalla, että tiedot eivät ole voineet vaikuttaa kauppaan tai että tiedot on ajoissa selkeällä tavalla oikaistu.

Kuluttajariitalautakunnan ratkaisut koskien koronaviruspandemiaa ja sopimusten peruuttamista

Kuluttajariitalautakunta on 6.5.2021 antanut kaksi koronavirukseen liittyvää ratkaisua: ensimmäinen ratkaisu koskee majoituspalvelun peruuttamista koronaviruksen vuoksi ja sopimusehtojen kohtuuttomuutta (D/2739/35/2020) ja toinen ratkaisu koskee koiranäyttelyn peruuttamista koronaviruksen vuoksi ja ilmoittautumismaksun palautusta (D/1784/36/2020).

Ensimmäisessä tapauksessa on kyse kuluttajan oikeudesta peruuttaa Ylläksen hiihtokeskuksen laskettelurinteessä sijaitseva majoitus. Kuluttaja on vaatinut majoituspalvelusta maksamansa hinnan palauttamista kokonaisuudessaan vedoten Uudenmaan alueen liikkumisrajoituksiin sekä siihen, että majoituspalvelu ei olisi Ylläksen rinteiden sulkeuduttua vastannut sovittua. Osapuolet ovat erimielisiä peruuttamisen syistä, peruutushetkestä ja siitä, voiko elinkeinonharjoittaja kieltäytyä palauttamasta majoituksesta maksettua määrää sopimusehtojensa nojalla.