Tiesitkö, että nykyisen kaupallisen Halloween-juhlan lisäksi loka-marraskuun vaihteeseen mahtuu myös muita syysjuhlia? Syyskauden juhlien perusta on monessa kulttuurissa sadonkorjuussa ja satokauden päättymisessä sekä vainajien muistamisessa. Alla tietoiskut syksyn karmivimman viikonlopun juhlista.
Halloween on nykyaikana se tunnetuin syksyyn kuuluva juhla, jossa kaiverramme kurpitsoja, juhlimme naamiaisten muodossa ja katsomme kauhuelokuvia. Alun perin All Hallow’s Eve eli kaikkien pyhimysten aatto on puhekielessä muotoutunut halloweeniksi.
Halloween pohjautuu alun perin kelttiläiseen juhlaan nimeltä samhain. Samhain on vanha britteinsaarilla vietetty kelttiläinen juhla, josta halloweeniin ovat jääneet mm. aaveet, noidat ja peikot. Samhainin virallinen päivä on 1. marraskuuta, mutta tavalliseen tapaan juhlinta aloitetaan edeltävänä iltana auringonlaskun jälkeen – siitä saamme halloweenin! Samhain on alun perin ollut pariviikkoinen sadonkorjuujuhla, mutta samhainissa on myös uskottu tuonpuoleisen ja elävien maailman rajojen hämärtyneen, mistä halloweenkin on saanut vaikutteita. Voiko haamu muuten syyllistyä kotirauhan rikkomiseen, jos se kulkee seinän läpi ilman lupaa? Lainsäädäntö ei vielä tunne aineettoman läsnäolon erityistilannetta.
Myös halloweenin vietossa tärkeä kaiverrettu kurpitsalyhty on peräisin samhainista; samhainin aikaan Fuskottiin kuolleiden kävelevän elävien joukossa, ja vainajia pyrittiin karkottamaan vihanneksista tai juureksista kaiverrettujen lyhtyjen avulla. Yleisin lyhtynä käytetty vihannes oli nauris. Brittien ja irlantilaisten mukana tapa siirtyi Yhdysvaltoihin, mutta nauriiden puutteessa ja kurpitsojen yltäkylläisyydessä lyhtyjen rungot vaihtuivat.
Suomessa tuttuja syysjuhlia tai päiviä ovat pyhäinpäivä sekä kekri. Pyhäinpäivä lieneekin monelle tuttu, ja sille liputetaan nykyään 31.10.-6.11. välisenä lauantaina. Pyhäinpäivä on kristillinen juhlapyhä, joka on pyhimysten, marttyyrien sekä vainajien muistopäivä.
Suomessa historiallisesti perinteinen syysjuhla on kekri, joka virallisesti jatkuu käytännössä koko lokakuun ja huipentuu loka-marraskuun vaihteeseen. Kekri on kelttiläisen samhainin suomalainen vastine, ja juhlissa on paljon samaa. Kekrille on lähes yhtä monta nimeä kuin lumelle, ja sen aikana juhlitaan hedelmällisyyttä, viljelyä ja uuden satovuoden vaihdosta.
” Käkri se liseis Carjan casvon”
Kekristä katsottiin alkavan uusi vuoden kierto, ja vanhan päättyvän yltäkylläisiin sadonkorjuujuhliin. Vielä 1900-luvun alkuun asti kekriä pidettiin jopa joulua tärkeämpänä! Nykyään naapuruston rauhan vuoksi lienee viisasta ilmoittaa taloyhtiölle etukäteen, jos aikoo järjestää kekrijuhlan tai halloween-bileet.
Myös kekrin aikaan uskottiin tuonpuoleisen ja elävien maailmojen rajojen hämärtyvän. Osan vaeltavista hengistä nähtiin olevan levottomampia, minkä vuoksi kekrin aikaan poltettiin paljon ulkotulia levottomien henkien karkottamiseksi. Rauhallisille hengille sen sijaan tuli tarjota omat kestit saunoineen ja illallisineen. Ja jos juhliin ilmestyvä henki vaatii takaisin omaisuuttaan tai muistuttaa testamentin puutteista, voimmeko puhua perintöasian uudelleenavaamisesta?
Olipa kyse kekristä, samhainista tai halloweenista, syksyn juhlat muistuttavat meitä kiitollisuudesta, vuoden kiertokulusta ja yhteydestä menneisiin sukupolviin. Ja kyllä, myös lakimiehet voivat viettää Halloweenia, kunhan sopimukset eivät ala kummitella.