Sähköinen ilmoittaminen Patentti- ja rekisterihallitukseen ja Verohallintoon

Kaupparekisteri on Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämä julkinen yritystietojen rekisteri. Kaupparekisteriin on ilmoitettava osakeyhtiön, kommandiittiyhtiön, avoimen yhtiön ja osuuskunnan tiedot, joista muodostetaan julkinen kaupparekisteriote.  Yritysten julkisilla tiedoilla on merkitystä niin yrityksen yhteistyökumppaneiden kuin viranomaistenkin toiminnassa. Yritysten rekisteritiedot antavat julkivarmistuksen yhteistyökumppaneille, minkä vuoksi tiedot tulee pitää ajantasaisina.

Kaupparekisterilailla on määritelty 4-13 §:ssä sisältöedellytykset erilaisten toimimuotojen perustamisilmoituksille. Ilmoittajan kannattaa tutustua omaan toimimuotoonsa liitettyihin edellytyksiin, sillä yhtiön tietojen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa yritys- ja yhteisötietolain 19 §:n nojalla jopa sakkorangaistukseen.

Kaupparekisteriin ilmoittaminen voidaan tehdä paperilomakkeella tai sähköisesti. Sähköisen ilmoittamisen palvelun tarjoaja on Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ), jonka kautta tiedot rekisteröidään sekä PRH:n kaupparekisteriin että Verohallinnon rekisteriin. Useista ilmoituslajeista peritään maksu, joka on sähköisen ilmoittamisen palvelussa pienempi kuin paperilomakkeella ilmoitettaessa. Sähköisen ilmoittamisen palvelu laskee valmiiksi ilmoituksen kokonaishinnan.

Sähköinen ilmoittaminen tehdään ilmoittajan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla. Ilmoittaja kirjautuu henkilökohtaisesti palveluun ja vahvistaa olevansa valtuutettu tekemään yhtiötä koskevan ilmoituksen. Pankkitunnuksilla varmennettu henkilö voi laatia ilmoituksia, mutta hän ei voi allekirjoittaa esimerkiksi yrityksen muutosilmoitusta. Allekirjoittajana voi toimia ainoastaan henkilö, joka on rekisteröity yhtiön allekirjoitusoikeutetuksi. Ilmoittaja, jolla ei ole allekirjoitusoikeutta, voi täyttää sähköisen ilmoituksen, joka lähetetään palvelun kautta yhtiön nimenkirjoitusoikeutetulle.

Sähköinen ilmoittaminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Esimerkiksi osakeyhtiön perustamisilmoituksen tekeminen sähköisesti edellyttää, että osakeyhtiön osakepääoma on nolla euroa ja että yhtiölle riittää vakiomuotoinen yhtiöjärjestys. Palvelu muodostaa tietojen pohjalta osakeyhtiölle valmiin perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. Muissa tapauksissa ilmoittajan on  tehtävä yhtiön perustamisilmoitus paperilomakkeella. Sähköinen ilmoittaminen helpottaa ilmoittajan työtä, mutta se ei kata kaikkia ilmoituslajeja tai ilmoitusten erityispiirteitä.

Sähköinen ilmoitustapa on laajimmin käytössä muutosilmoituksia tehtäessä. Muutoksen ilmoittajan on oltava täysi-ikäinen, hänellä on oltava suomalainen henkilötunnus sekä verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sirullinen henkilökortti. Edellytysten täyttyessä ilmoittajalle avautuu kattava valikoima sähköisesti tehtäviä yrityksen muutosilmoituksia.

Järjestelmä on helpottanut ja nopeuttanut ilmoitusten tekemistä. Kaupparekisteri-ilmoituksen tekeminen on kaksiportainen toimenpide, jossa on ensin selvitettävä yhtiömuotoon sekä ilmoitukseen liitetyt velvollisuudet ja lopuksi rekisteröitävä edellytetyt tiedot joko sähköisesti tai paperilomakkeella.

Vaikka sähköinen ilmoitus ei ole täysin korvannut perinteistä paperilomaketta, se on tuonut merkittäviä parannuksia yritystietojen ilmoittamiseen. YTJ:n palvelun kautta ilmoittaminen tapahtuu ripeämmin ja edullisemmin. Muutosilmoitusten laatiminen sähköisesti palvelee yritysten tarpeita monimuotoisesti ja nykyaikaisesti, sillä muutosvaihtoehtoja on kattavasti ja ne voidaan toteuttaa turvallisesti henkilökohtaisen tunnistautumisen kautta.

Kesätyö asianajotoimistossa

Oikeustieteen opiskelijalle kesätyö asianajotoimistossa antaa mahdollisuuden kokea, millaista asianajajan työ on käytännössä ja millaisissa tilanteissa oikeudellista osaamista tarvitaan. Opinnoissa kartetun teoreettisen osaamisen lisäksi käytännön osaamisen saaminen on korvaamatonta.

Pienessä asianajotoimistossa kesätyötekijäkin pääsee avustamaan toimeksiantojen hoitamisessa. Kesätyö sisältää monipuolisesti työtehtäviä, esimerkiksi asiakaspalvelua,  yhteydenottoja eri tahoille, asiakirjojen valmistelua, oikeuskirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön perehtymistä sekä asianajotoimiston jokapäiväisten rutiinien hoitamista. Yksikään päivä ei kuitenkaan ole samanlainen, ja työtehtävien vaihtelevuus antaa kesätyöläiselle kattavan kuvan asianajotoimiston toiminnasta sekä erilaisista toimeksiannoista. Kesän rauhallisuus antaa työntekijälle hyvän tilaisuuden perehtyä asioihin kunnolla ja perusteellisesti, sekä paneutua toimeksiantoihin.

Tehtävien hoitaminen opettaa kesätyöntekijälle oma-aloitteisuutta ja päättelykykyä. Työssä oppii lisäksi huolellisuutta ja tarkkuutta, jotka ovat asianajotoimistossa työskennellessä välttämättömiä taitoja. Loma-aikana, kun toimisto hiljenee, oppii kesätyöntekijä vastuuta hoitaessaan toimiston asioita itsenäisesti.

Työskentely asianajotoimistossa tuo intoa ja motivaatiota myös opintoihin, kun työskennellessä huomaa pääsevänsä käyttämään opinnoissa saatuja tietoja. Vaikka kesä voi tuntua lyhyeltä ajanjaksolta, ehtii kesätyössä päästä hyvin mukaan asianajomaailmaan.  

Helsingissä 21.8.2020

Antonia Istomin ja Inkeri Koski

Asianajajan rahanpesuilmoitusvelvollisuus – Käytännön esimerkkejä

Asianajajat ovat rahanpesulain nojalla velvollisia ilmoittamaan rahanpesuepäilystä. Rahanpesulain 1 luvun 2 §:n 12 kohdassa on määritelty ne toimeksiannot, joita hoitaessa asianajajan on noudatettava rahanpesulain säännöksiä. Tällaisia toimeksiantoja ovat esimerkiksi asiakkaan rahavarojen hoitaminen sekä kiinteistöjen ostaminen tai myynti.

Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus vastaa rahanpesuilmoitusten vastaanottamisesta. Poliisin kehittämät rahanpesuindikaattorit antavat apua rahanpesun ilmoitusvelvollisuuden täyttymisen arvioimisessa. Rahanpesuindikaattoreita ovat esimerkiksi väärennetyt tai epäilyttävät henkilöllisyystodistukset ja asiakirjat, henkilön tai yrityksen kotimaa sekä pyydetyn lisäselvityksen laiminlyönti. Ilmoitusvelvollisuus velvoittaa asianajajan ja hänen apulaisensa tekemään ilmoituksen viipymättä siitä, kun epäilyttävä liiketoimi havaitaan.

Esimerkkinä epäilyttävästä toimesta voi olla tilanne, jossa päämies ottaa yhteyttä ulkomailta, ja pyytää oikeudellista apua lainan velkomiseen Suomessa asuvalta velalliselta. Asianajajan on tunnistettava päämiehensä luotettavalla tavalla. Poliisin rahanpesuindikaattorien mukaan tilanteessa, jossa päämies on kotoisin ETA-alueen ulkopuolelta, rahanpesun riski on suurempi. Lisäksi rahanpesun mahdollisuuteen viittaa se, jos päämiehen toimittamat asiakirjat ovat ristiriidassa hänen kertomaansa, tai henkilö välttää vastaamasta lisäkysymyksiin tapahtumista ja tapauksen osapuolista. Rahanpesua voidaan tavoitella asianajotoimiston avulla esimerkiksi pyytämällä maksujen suorittamista asiakasvaratilin kautta.

Mikäli rahanpesuilmoituksen tekemisen edellytys täyttyy ja liiketoimen tai suorituksen taloudellinen arvo on yli 1000 euroa, ylittyy rahanpesuilmoituksen tekemisen kynnys. Tällöin ilmoitusvelvollisen on tehtävä ilmoitus poliisille, joka selvittää, onko kyseessä rahanpesutapaus.

Rahanpesulaki ei velvoita ilmoituksen tekijää lopettamaan toimeksiantoa, sillä rahanpesuilmoituksen tekeminen ei vielä tarkoita rahanpesun tai muutoin lain vastaisen toiminnan käsillä oloa. Toimeksiannosta tulee kuitenkin luopua asianajajaliiton tapaohjeiden perusteella, mikäli asiakas menettelee vilpillisesti, asiakkaan ja asianajajan välille on asiakkaan menettelyn vuoksi syntynyt luottamuspula tai muuten on olemassa erityinen syy toimeksiannosta luopumiseen. Erityisiä syitä ovat ainakin, jos asiakas vielä asianajajan huomautuksen jälkeenkin on asianajajan kanssa olennaisesti eri mieltä siitä millä tavalla tehtävää pitäisi hoitaa, jos asiakas toimii olennaisesti vastoin asianajajan neuvoa tai laiminlyö olennaisesti myötävaikutusvelvollisuutensa, käyttäytyy epäasiallisesti tai rasittaa asianajajaa kohtuuttomasti, tai jättää maksamatta asianajajan esittämän laskun.  

Tilanteessa, jossa rahanpesuilmoitus on tehty, voidaan toimeksianto lopettaa luottamuspulan takia, mikäli päämies ei ole antanut luotettavaa selvitystä henkilöllisyydestään ja toimeksiantoon liittyvistä tapahtumista tai osapuolista. Mikäli päämies ei maksa hänelle asetettua ennakkolaskua, on tämä myös peruste toimeksiannon päättämiseen.

Helsingissä 16.7.2020

Inkeri Koski

Asianajotoimiston arkea oikkarin näkökulmasta

Olen työskennellyt opintojeni ohella Asianajotoimisto Impola Oy:ssä. Työskentelyni asianajotoimistossa on tullut päätökseen siirtyessäni valtionhallinnon palvelukseen.

Työskentelyni myötä olen saanut seurata aitiopaikalta asianajotoimiston arkea. Olen päässyt näkemään, minkälaista asianajajan työ käytännössä on toimeksiannon vastaanottamisesta tuomioistuimen päätökseen saakka.

Olen saanut tutustua monipuolisesti eri oikeudenaloihin. Olen perehtynyt esimerkiksi perhe- ja jäämistö-, insolvenssi-, työ- sekä rikosoikeuteen. Erilaisten oikeudellisten asiakirjojen luonnostelu, muun muassa ositus- ja perinnönjakokirjan sekä pesäluettelon ja velallisselvityksen laatiminen ovat tulleet minulle tutuksi. Olen avustanut myös turvapaikka-asioiden hoitamisessa, jonka myötä olen saanut oppia kansainvälisistä ihmisoikeuksista. Lisäksi olen saanut seurata oikeudenkäyntikirjelmöinnin etenemistä, mikä on vahvistanut prosessioikeudellista osaamistani.

Olen päässyt tekemään monipuolisesti erilaisia oikeudellisia tehtäviä, ja oppimiskäyräni on ollut jyrkästi noususuuntainen. Ei ole ollut ainuttakaan työpäivää, jolloin en olisi oppinut jotain uutta.

Oman alan työkokemus opintojen ohella on ollut kullanarvoista ja selkeyttänyt, mihin oikeudenaloihin haluan keskittyä tulevaisuudessa. Kokemukseni asianajotoimistossa työskentelystä on vahvistanut ajatusta, että haluan toimia itsekin asianajajana. Saamillani eväillä on hyvä jatkaa tätä tavoitetta kohti.

Toiminimen hallinnollinen kumoamismenettely

Toiminimilaissa säädetään elinkeinonharjoittajan oikeudesta toiminimeen. Elinkeinonharjoittaja voi saada yksinoikeuden toiminimeen rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla tarkoittaen, ettei toinen elinkeinonharjoittaja pääsääntöisesti saa Suomessa käyttää kyseiseen toiminimeen sekoitettavissa olevaa nimeä. Elinkeinonharjoittajalla on myös mahdollisuus saada tavaramerkkilain nojalla yksinoikeus tavaramerkkiin, jonka tarkoituksena on erottaa elinkeinotoiminnan tavarat tai palvelut muiden yritysten vastaavista.

Joulupukki

Joulupukki

Vuoden viimeinen blogikirjoituksemme käsittelee joulupukkia. Tuo partasuu on oiva esimerkki siitä, miten lähes mistä tahansa on mahdollista saada aikaiseksi juridinen ongelma. Etenkin amerikkalaisissa oikeussaleissa on nähty joulupukkiin liittyviä riita-asioita, vaikka aivan samanlaista oikeudenkäyntiä ei ole vielä päästy todistamaan, kuten yhdessä kaikkien aikojen suosituimmista jouluelokuvista Susanin kääntymys (Miracle on 34th street). Tuossa elokuvassahan kiistellään oikeudessa asti siitä, onko Macy’s tavaratalon joulupukki Kris Kringle se yksi ainoa oikea.

Tämän kirjoituksen myötä toivotamme samalla rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!

Välimiesmenettely, vaihtoehtoinen riidanratkaisu

Välimiesmenettelystä säätää laki välimiesmenettelystä. Lain uudistamista arvioidaan lain muuttamiseksi vastaamaan kansainvälisiä sopimuksia. Ajatuksena on saada valtioiden rajat ylittäviä välimiesmenettelyjä myös Suomeen ratkaistavaksi.

Sopimusosapuolet voivat sopia vapaasti sopimuksesta aiheutuvien riitojen ratkaisusta. Yleisten tuomioistuinten sijaan riidat voidaan ratkaista välimiesmenettelyssä, jota käytetään erityisesti liike-elämän erimielisyyksien ratkaisuun. Välimiesmenettelystä voidaan sopia sopimukseen sisällytettävällä välityslausekkeella tai erillisellä sopimuksella, minkä lisäksi osapuolet voivat sopia menettelyssä sovellettavasta lainsäädännöstä, kielestä ja paikasta. Suomessa merkittävin välitysinstituutti on Keskuskauppakamari, jonka internetsivuilta löytyy muun muassa mallivälityslausekkeita.