Työntekijän kilpailukieltosopimukseen uudistuksia

Työsopimuslain 3 luvun 3 §:n mukaan työntekijä ei saa tehdä sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Tämä kilpailukielto sitoo työntekijää työsuhteen ajan. Jos työnantaja haluaa, että kilpailukielto on voimassa myös työsuhteen päättymisen jälkeen, on solmittava erillinen kilpailukieltosopimus.

Kilpailukieltosopimus on vapaamuotoinen sopimus työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimuksen tarkoituksena on rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailijalle töihin tai harjoittaa itse kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä joko työsuhteen alkaessa tai sen aikana.

Lesken tasinkoprivilegi ja ositus

Osituksen tarkoituksena on selvittää aviopuolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö ja tasata puolisoiden väliset varallisuussuhteet avioliiton päättyessä avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Aviovarallisuusoikeudessamme vallitsevan puolittamisperiaatteen mukaisesti omaisuuden säästö jaetaan tasan kummallekin osapuolelle, ellei rajoittavaa avioehtoa ole tehty. Mikäli puolisoiden omaisuuden säästö ei ole yhtä suuri, enemmän omistava puoliso suorittaa tasinkoa toiselle.

Puolittamisperiaatteesta voidaan kuitenkin poiketa tietyin edellytyksin. Avioliittolain 103 § 2 momentissa säädetään lesken tasinkoprivilegistä, jonka perusteella leski voi kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa kuolinpesälle. Tällöin ositus toimitetaan niin, että leski ja ensin kuolleen puolison kuolinpesä pitävät kumpikin omaisuutensa.

Osakkeenomistajan oikeus muutostöihin kerrostaloasunnossa

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä omalla kustannuksellaan muutoksia osakehuoneistossa, jota hän hallitsee osakeomistuksensa nojalla. Osakkeenomistajan hallitsemaksi huoneiston osaksi katsotaan myös parveke, johon on kulkuyhteys vain osakehuoneiston kautta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä toisin parvekkeen hallintaoikeudesta ja kunnossapitovastuusta.

Osakkeenomistajan oikeus muutostöihin ei ole ehdoton, ja esimerkiksi parvekkeen osalta oikeutta muutostöihin voi rajoittaa se, miten muutos vaikuttaa kiinteistön ulkonäköön tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluviin rakennuksen osiin. Osakkeenomistajalla on kuitenkin lähtökohtaisesti oikeus toteuttaa muutostyöt hallitsemassaan huoneiston osassa.

Työntekijän oleskeluluvasta

Suomessa tietyillä aloilla ei ole riittävää tarjontaa työntekijöistä, mikä korostuu väestön ikääntyessä. Työntekijän oleskeluluvan nojalla ulkomaalainen henkilö voi oleskella Suomessa työnteon perusteella.

Työntekijän oleskeluluvasta säädetään ulkomaalaislain (30.4.2004/301) 5 luvussa. Työperusteista oleskelulupaa voi hakea henkilö, joka on tulossa Suomeen suomalaisen tai Suomessa toimivan työnantajan palvelukseen. Tällöin edellytyksenä on työsopimuksen solmiminen tai sitovan työtarjouksen vastaanottaminen.

Sähköinen ilmoittaminen Patentti- ja rekisterihallitukseen ja Verohallintoon

Kaupparekisteri on Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämä julkinen yritystietojen rekisteri. Kaupparekisteriin on ilmoitettava osakeyhtiön, kommandiittiyhtiön, avoimen yhtiön ja osuuskunnan tiedot, joista muodostetaan julkinen kaupparekisteriote.  Yritysten julkisilla tiedoilla on merkitystä niin yrityksen yhteistyökumppaneiden kuin viranomaistenkin toiminnassa. Yritysten rekisteritiedot antavat julkivarmistuksen yhteistyökumppaneille, minkä vuoksi tiedot tulee pitää ajantasaisina.

Kaupparekisterilailla on määritelty 4-13 §:ssä sisältöedellytykset erilaisten toimimuotojen perustamisilmoituksille. Ilmoittajan kannattaa tutustua omaan toimimuotoonsa liitettyihin edellytyksiin, sillä yhtiön tietojen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa yritys- ja yhteisötietolain 19 §:n nojalla jopa sakkorangaistukseen.

Kesätyö asianajotoimistossa

Oikeustieteen opiskelijalle kesätyö asianajotoimistossa antaa mahdollisuuden kokea, millaista asianajajan työ on käytännössä ja millaisissa tilanteissa oikeudellista osaamista tarvitaan. Opinnoissa kartetun teoreettisen osaamisen lisäksi käytännön osaamisen saaminen on korvaamatonta.

Pienessä asianajotoimistossa kesätyötekijäkin pääsee avustamaan toimeksiantojen hoitamisessa. Kesätyö sisältää monipuolisesti työtehtäviä, esimerkiksi asiakaspalvelua,  yhteydenottoja eri tahoille, asiakirjojen valmistelua, oikeuskirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön perehtymistä sekä asianajotoimiston jokapäiväisten rutiinien hoitamista. Yksikään päivä ei kuitenkaan ole samanlainen, ja työtehtävien vaihtelevuus antaa kesätyöläiselle kattavan kuvan asianajotoimiston toiminnasta sekä erilaisista toimeksiannoista. Kesän rauhallisuus antaa työntekijälle hyvän tilaisuuden perehtyä asioihin kunnolla ja perusteellisesti, sekä paneutua toimeksiantoihin.

Tehtävien hoitaminen opettaa kesätyöntekijälle oma-aloitteisuutta ja päättelykykyä. Työssä oppii lisäksi huolellisuutta ja tarkkuutta, jotka ovat asianajotoimistossa työskennellessä välttämättömiä taitoja. Loma-aikana, kun toimisto hiljenee, oppii kesätyöntekijä vastuuta hoitaessaan toimiston asioita itsenäisesti.

Työskentely asianajotoimistossa tuo intoa ja motivaatiota myös opintoihin, kun työskennellessä huomaa pääsevänsä käyttämään opinnoissa saatuja tietoja. Vaikka kesä voi tuntua lyhyeltä ajanjaksolta, ehtii kesätyössä päästä hyvin mukaan asianajomaailmaan.  

Helsingissä 21.8.2020

Antonia Istomin ja Inkeri Koski