Asianajajan rahanpesuilmoitusvelvollisuus – Käytännön esimerkkejä

Asianajajat ovat rahanpesulain nojalla velvollisia ilmoittamaan rahanpesuepäilystä. Rahanpesulain 1 luvun 2 §:n 12 kohdassa on määritelty ne toimeksiannot, joita hoitaessa asianajajan on noudatettava rahanpesulain säännöksiä. Tällaisia toimeksiantoja ovat esimerkiksi asiakkaan rahavarojen hoitaminen sekä kiinteistöjen ostaminen tai myynti.

Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus vastaa rahanpesuilmoitusten vastaanottamisesta. Poliisin kehittämät rahanpesuindikaattorit antavat apua rahanpesun ilmoitusvelvollisuuden täyttymisen arvioimisessa. Rahanpesuindikaattoreita ovat esimerkiksi väärennetyt tai epäilyttävät henkilöllisyystodistukset ja asiakirjat, henkilön tai yrityksen kotimaa sekä pyydetyn lisäselvityksen laiminlyönti. Ilmoitusvelvollisuus velvoittaa asianajajan ja hänen apulaisensa tekemään ilmoituksen viipymättä siitä, kun epäilyttävä liiketoimi havaitaan.

Asianajotoimiston arkea oikkarin näkökulmasta

Olen työskennellyt opintojeni ohella Asianajotoimisto Impola Oy:ssä. Työskentelyni asianajotoimistossa on tullut päätökseen siirtyessäni valtionhallinnon palvelukseen.

Työskentelyni myötä olen saanut seurata aitiopaikalta asianajotoimiston arkea. Olen päässyt näkemään, minkälaista asianajajan työ käytännössä on toimeksiannon vastaanottamisesta tuomioistuimen päätökseen saakka.

Olen saanut tutustua monipuolisesti eri oikeudenaloihin. Olen perehtynyt esimerkiksi perhe- ja jäämistö-, insolvenssi-, työ- sekä rikosoikeuteen. Erilaisten oikeudellisten asiakirjojen luonnostelu, muun muassa ositus- ja perinnönjakokirjan sekä pesäluettelon ja velallisselvityksen laatiminen ovat tulleet minulle tutuksi. Olen avustanut myös turvapaikka-asioiden hoitamisessa, jonka myötä olen saanut oppia kansainvälisistä ihmisoikeuksista. Lisäksi olen saanut seurata oikeudenkäyntikirjelmöinnin etenemistä, mikä on vahvistanut prosessioikeudellista osaamistani.

Olen päässyt tekemään monipuolisesti erilaisia oikeudellisia tehtäviä, ja oppimiskäyräni on ollut jyrkästi noususuuntainen. Ei ole ollut ainuttakaan työpäivää, jolloin en olisi oppinut jotain uutta.

Oman alan työkokemus opintojen ohella on ollut kullanarvoista ja selkeyttänyt, mihin oikeudenaloihin haluan keskittyä tulevaisuudessa. Kokemukseni asianajotoimistossa työskentelystä on vahvistanut ajatusta, että haluan toimia itsekin asianajajana. Saamillani eväillä on hyvä jatkaa tätä tavoitetta kohti.

Toiminimen hallinnollinen kumoamismenettely

Toiminimilaissa säädetään elinkeinonharjoittajan oikeudesta toiminimeen. Elinkeinonharjoittaja voi saada yksinoikeuden toiminimeen rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla tarkoittaen, ettei toinen elinkeinonharjoittaja pääsääntöisesti saa Suomessa käyttää kyseiseen toiminimeen sekoitettavissa olevaa nimeä. Elinkeinonharjoittajalla on myös mahdollisuus saada tavaramerkkilain nojalla yksinoikeus tavaramerkkiin, jonka tarkoituksena on erottaa elinkeinotoiminnan tavarat tai palvelut muiden yritysten vastaavista.

Joulupukki

Joulupukki

Vuoden viimeinen blogikirjoituksemme käsittelee joulupukkia. Tuo partasuu on oiva esimerkki siitä, miten lähes mistä tahansa on mahdollista saada aikaiseksi juridinen ongelma. Etenkin amerikkalaisissa oikeussaleissa on nähty joulupukkiin liittyviä riita-asioita, vaikka aivan samanlaista oikeudenkäyntiä ei ole vielä päästy todistamaan, kuten yhdessä kaikkien aikojen suosituimmista jouluelokuvista Susanin kääntymys (Miracle on 34th street). Tuossa elokuvassahan kiistellään oikeudessa asti siitä, onko Macy’s tavaratalon joulupukki Kris Kringle se yksi ainoa oikea.

Tämän kirjoituksen myötä toivotamme samalla rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!

Välimiesmenettely, vaihtoehtoinen riidanratkaisu

Välimiesmenettelystä säätää laki välimiesmenettelystä. Lain uudistamista arvioidaan lain muuttamiseksi vastaamaan kansainvälisiä sopimuksia. Ajatuksena on saada valtioiden rajat ylittäviä välimiesmenettelyjä myös Suomeen ratkaistavaksi.

Sopimusosapuolet voivat sopia vapaasti sopimuksesta aiheutuvien riitojen ratkaisusta. Yleisten tuomioistuinten sijaan riidat voidaan ratkaista välimiesmenettelyssä, jota käytetään erityisesti liike-elämän erimielisyyksien ratkaisuun. Välimiesmenettelystä voidaan sopia sopimukseen sisällytettävällä välityslausekkeella tai erillisellä sopimuksella, minkä lisäksi osapuolet voivat sopia menettelyssä sovellettavasta lainsäädännöstä, kielestä ja paikasta. Suomessa merkittävin välitysinstituutti on Keskuskauppakamari, jonka internetsivuilta löytyy muun muassa mallivälityslausekkeita.

Nopea reklamointi ja kanteen nostaminen tärkeää kiinteistönkaupan virheissä

Myyjän tulee kertoa kiinteistönkauppaa tehtäessä ostajalle kaikki tiedot, joilla voi olla merkitystä kaupasta päättämiseen. Näin toimimalla myyjä välttää virhevastuun riskiä, sillä myyjä vastaa ostajalle jälkikäteen ilmenneistä virheistä, mikäli virhe on ollut kiinteistössä jo kauppaa tehtäessä.

Ostajan tulee sen sijaan lain mukaan reklamoida virheestä kohtuullisessa ajassa. Virheestä kannattaa siis ilmoittaa myyjälle mahdollisimman pian, jotta ostajan ei katsota menettäneen oikeuttaan vedota virheeseen. Reklamoinnin lisäksi myös lopulliset vaatimukset tulee esittää kohtuullisessa ajassa siitä, kun vaatimukset ovat tiedossa.