8/2010
Osakeyhtiön jakautuminen ja sen verotus
Jakautuminen on yksi tapa muokata yritysvarallisuutta siirtämällä varoja ja velkoja yhtiöistä toiseen ja muuttaa osakkeenomistajien oikeusasemia. Osakeyhtiölaki sääntelee kokonaisjakautumista ja osittaisjakautumista.
Kokonaisjakautumisessa jakautuva osakeyhtiö purkautuu ja kaikki yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottaville yhtiöille. Osakkeenomistajan kannalta jakautuminen rinnastuu osakevaihtoon, sillä he saavat vastikkeena pääsääntöisesti vastaanottavan yhtiön osakkeita. Vastike saa olla myös rahaa. Verotuksen kannalta on huomioitava, että elinkeinoverolain mukaan rahana maksettava vastike saa olla enintään 10 % vastikkeena annettavien osakkeiden nimellisarvosta.
Osittaisjakautumisen toteuttava yhtiö jatkaa toimintaansa yhtiöoikeudellisesti samana yhtiönä, mutta siirtää yhden tai useamman liiketoimintakokonaisuutensa sellaisenaan yhdelle tai useammalle osakeyhtiölle. Myös jakautuvalle yhtiölle pitää jäädä vähintään yksi liiketoimintakokonaisuus eli osittaisjakautuminen tulee kysymykseen vain silloin, kun yhtiöllä on vähintään kaksi itsenäistä liiketoimintahaaraa.
Yhtenä yritysjärjestelyn muotona jakautuminen voi olla käyttökelpoinen tapa jakaa yhtiö osiin ennen yrityskaupan toteuttamista. Mikäli esimerkiksi jokin taho haluaa ostaa vain kaupan kohteena olevan yhtiön liiketoiminnan, mutta ei toimitiloja, voidaan kaupan toteutumista edistää niin, että yhtiö jaetaan kahdeksi omaksi yhtiökseen, jonka jälkeen toinen yhtiö voidaan myydä. Ratkaisu voi olla käyttökelpoinen myös sukupolvenvaihdostilanteessa.
Menettelyllä on myös mahdollista keventää yrityksen tasetta varallisuudesta, jota ei liiketoiminnassa välttämättä tarvita. Tällöin yrityskauppa, sukupolvenvaihdos tai uusien osakkaiden mukaan ottaminen toimintaan voi tapahtua pienemmillä kustannuksilla. Jatkajan tai uuden osakkaan ei tarvitse tällöin rahoittaa ylimääräistä varallisuutta, esimerkiksi voittovaroja ja kiinteistöjä.
Jakautumisella voidaan myös varautua tuleviin liiketoiminnan riskeihin. Kun taloudellinen ympäristö vaikuttaa yhtiön tietyn varallisuuden tai liiketoiminnan kannalta sisältävän merkittäviä riskejä, voi jakautuminen olla tarpeellinen.
Mikäli jakautuminen tehdään siten, että se täyttää elinkeinoverolaissa säädetyt edellytykset, jakautuminen on veroneutraali tarkoittaen että yritysjärjestely ei aiheuta luovutusvoittoveroseuraamuksia osakkeenomistajien eikä yhtiön verotuksessa. Siirtyvästä omaisuudesta ei myöskään makseta varainsiirtoveroa.
Korkein hallinto-oikeus on tänä vuonna julkaissut kaksi ratkaisua, jotka käsittelevät osittaisjakautumista. Niissä on otettu kantaa osittaisjakautumisen kannalta olennaiseen liiketoiminnan käsitteeseen.
Korkeimman hallinto-oikeuden 23.2.2010 antamassa ratkaisussa oli kyse siitä, että suunnittelu-, valmistus- ja myyntiliiketoimintaa sekä konsultointia harjoittava yhtiö, joka omisti toiminnassaan käytettävän kiinteistön (pinta-ala oli 9 000 m2) ja teollisuushallin, oli suunnitellut toteutettavaksi järjestelyn, jossa edellä mainittu kiinteistö rakennuksineen siirrettäisiin uuteen kiinteistöyhtiöön osittaisjakautumisella.
Siirrettävään kokonaisuuteen kuuluivat tontti, rakennus sekä tonttiin ja rakennukseen liittyvät muut varat ja velat. Jakautumisessa siirrettävä kiinteistö muodostaisi uuden kiinteistöosakeyhtiön, joka olisi tavallinen kiinteistöosakeyhtiö. Jakautumisen jälkeen yhtiö jatkaisi liiketoimintaansa vuokralaisena kiinteistöosakeyhtiön omistamalla kiinteistöllä.
Korkein hallinto oikeus katsoi, että kyseisenlaiseen osittaisjakautumiseen ei sovelleta elinkeinoverolain säännöksiä osittaisjakautumisesta, koska yhtiön harjoittaman liiketoiminnan käytössä olevan yksittäisen kiinteistön ei katsottu muodostavan elinkeinoverolaissa tarkoitettua liiketoimintakokonaisuutta.
Korkeimman hallinto-oikeuden 24.2.2010 antamassa ratkaisussa oli kyse siitä, että konsernin muodostavien kolmen yhtiön tarkoituksena oli keskittää konsernin ydinliiketoimintaan kuuluvia toimintoja.
Konsernirakenne oli seuraavanlainen. C Oy omisti kokonaisuudessaan A Oy:n osakekannan. A Oy harjoitti tuotannollista valmistustoimintaa kahdessa tuotantolaitoksessa ja omisti useita patentteja. Yhtiön 31.12.2007 päättyneen tilikauden liikevaihto oli noin 101,9 miljoonaa euroa ja tilikauden liiketappio oli noin 3,0 miljoonaa euroa.
A Oy omisti kokonaisuudessaan B Oy:n osakekannan. B Oy harjoitti A Oy:n liiketoiminnasta erillistä liiketoimintaa ja omisti kaivoksen. B Oy:n 31.12.2007 päättyneen tilikauden liikevaihto oli noin 112,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 17,2 miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan keskittäminen oli tarkoitus toteuttaa yhdistämällä samalla tehdasalueella B Oy:n harjoittama liiketoiminta kaivoksineen C Oy:n harjoittaman liiketoiminnan kanssa. Toiminnot kytkeytyivät toisiinsa muun muassa tehdaspalvelun, sähkön, höyryn ja hallinnon kautta. B Oy:n harjoittama liiketoiminta oli eriytetty aikoinaan erilliseksi yhtiöksi, koska konsernin silloisen emoyhtiön strategian mukaan kyseinen liiketoiminta kuului konsernin ydinliiketoimintaan toisin kuin muu tehdasalueella harjoitettu liiketoiminta. Tarve pitää erillään nämä liiketoiminnat oli omistajanvaihdoksen jälkeen poistunut, koska nykyisen omistajakonsernin strategiassa molemmat toiminnot kuuluivat ydinliiketoimintaan.
Liiketoiminnan keskittämisellä pyrittiin mm. vähentämään juridisten yhtiöiden lukumäärää konsernissa ja sitä kautta tehostamaan konsernin toimintaa. Yritysjärjestelyn tarkoituksena oli yhdistää B Oy:n nykyinen liiketoiminta C Oy:n yhteyteen siten, että B Oy:n nykyinen osakkeenomistaja A Oy jää edelleen C Oy:n kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi.
Tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi oli suunniteltu toteutettavaksi ensin A Oy:n osittainen jakautuminen, jossa yhtiön varsinainen liiketoiminta ja sen B Oy:n kautta välillisesti harjoittama liiketoiminta eriytetään toisistaan. Suunnitellussa osittaisessa jakautumisessa A Oy jakautuisi osittaisjakautumisella kahdeksi yhtiöksi. B Oy:n osakkeet siirtyisivät uudelle perustettavalle vastaanottavalle yhtiölle ja A Oy:n nykyinen liiketoiminta jäisi jakautuvaan yhtiöön. Jakautuvan yhtiön osakkeenomistaja C Oy tulisi saamaan jakautumisvastikkeena uuden yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita entisen osakeomistuksen suhteessa.
A Oy:n osittaisen jakautumisen jälkeen oli tarkoitus toteuttaa kaksi peräkkäisinä päivinä voimaan tulevaa tytäryhtiösulautumista: B Oy:n sulautuu ensin A Oy:n osittaisessa jakautumisessa syntyneeseen uuteen yhtiöön, joka sulautuu tämän jälkeen C Oy:öön.
A Oy:n osittainen jakautuminen oli valittu yhtiön täydellisen jakautumisen asemesta yritysjärjestelyn ensisijaiseksi toteuttamistavaksi ennen muuta käytännöllisistä syistä. A Oy:n harjoittaman liiketoiminnan puolella oli haettu lukuisia patentteja ja saadut patentit on rekisteröity useissa eri maissa. A Oy:n osittaisessa jakautumisessa yhtiön y-tunnus ja juridinen entiteetti säilyvät ennallaan, jolloin patentteja ei tarvinnut hakea uudelleen eikä patenttien uusimisesta aiheutuisi kustannuksia. Sen sijaan mikäli yhtiön rekisteröimät patentit täytyisi rekisteröidä yhtiön y-tunnuksen vaihtumisen vuoksi uudelleen, tästä aiheutuisi merkittävästi hallinnollista lisätyötä ja taloudellisesti merkittävät kustannukset. Ei ollut myöskään itsestään selvää, että patentit saadaan automaattisesti uudelleenrekisteröityä.
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun mukaan hakemuksessa tarkoitettuun osittaisjakautumiseen sovelletaan elinkeinoverolain osittaisjakautumista koskevia säännöksiä.
Keskusverolautakunta perusteli päätöstään seuraavasti. Konserniin kuuluva C Oy omistaa A Oy:n osakekannan, joka puolestaan omistaa B Oy:n osakekannan. A Oy harjoittaa liiketoimintaa kahdessa tuotantolaitoksessa. B Oy harjoittaa liiketoimintaa ja omistaa kaivoksen.
A Oy:llä on edellä todetun mukaisesti kaksi erillistä toimialaa. Sen tytäryhtiön B Oy:n harjoittama liiketoiminta on A Oy:n itse harjoittamasta valmistustoiminnasta erillinen toimiala, joka muodostaa omavaraiseen toimintaan kykenevän yksikön. Näin ollen B Oy:n osakekannan voidaan katsoa muodostavan elinkeinoverolaissa tarkoitetun liiketoimintakokonaisuuden. Hakemuksen mukaan A Oy:llä ei ole tähän liiketoimintakokonaisuuteen liittyviä muita varoja tai siihen kohdistuvia velkoja. Kun A Oy jakautuu hakemuksessa tarkoitetulla tavalla osittain siten, että se siirtää B Oy:n osakkeet perustettavalle yhtiölle ja jättää itselleen toisen liiketoimintakokonaisuuden, sovelletaan jakautumiseen elinkeinoverolain säännöksiä.
Korkein hallinto-oikeus hyväksyi keskusverolautakunnan päätöksen hyläten veronsaajien oikeudenvalvontayksikön asiaa koskevan valituksen.